Ihmiskaupan piirteet ovat yleistymään päin suomalaisilla rakennustyömailla ja muilla työpaikoilla.

Ylitarkastaja Venla Roth vähemmistövaltuutetun toimistosta kertoo, että yhä useampi ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään ohjautunut henkilö on tullut Suomeen ns. kunnollisen työn perässä.

Rothin mukaan iso ongelma on, että työpaikoillakaan tapauksia ei usein tunnisteta ihmiskaupaksi eikä surkeista työoloista saada tietoa. Erityisiksi riskialoiksi on havaittu rakennusalan lisäksi esimerkiksi ravintolat, siivous- ja puutarha-ala sekä kotitalouksissa tehtävät työt.

Ammattiliitot moittivat hallituksen toimien jopa helpottaneen väärinkäytöksiä.

– Lainsäädäntö ei anna välineitä toimia hyväksikäytön ja ihmiskaupan estämiseksi ja valvoa näitä asioita, SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly sanoi.

Vastuuta on yritetty rakentaa tilaajavastuulailla, jonka mukaan yrityksen on selvitettävä, miten ja millaisin ehdoin sen työvoima on maahan tuotu ja palkattu. Tilaajayritykset pystyvät kuitenkin helposti pesaisemaan kätensä ilmoittamalla, etteivät ne ole tienneet epäkohdista.