Suomalaiset kunnat erilaistuvat ja menestystekijät ovat sidoksissa toimintaympäristöön. Myönteinen kuntakuva, hyvä johtaminen ja toimivat sidosryhmäsuhteet ovat kunnan koosta, elinkeinorakenteesta tai taloudesta riippumatta erittäin tärkeitä. Kuntien tulevaisuus, talouden kohentuminen ja osaavan työvoiman saaminen oikeisiin tehtäviin on  haaste. Hyvä johtaja ja johtaminen ovat osa tulevaisuuden kuntaa ja kuntien pelastusohjelmaa.

Johtaja on ideoija ja toteuttamisen mahdollistaja

Kuntien toimintaympäristö on nykyään monella tavalla monimutkainen ja epävakaa. Kuntajohto joutuu sietämään aivan uudenlaista epävarmuutta ja hakemaan uutta strategisen johtamisen otetta. Päätöksentekokyky epävarmuuden keskellä on keskeisiä tulevaisuuden haasteita.

Hyvä johtaminen syntyy kyvystä ymmärtää toimintaympäristön muutoksia ja pohtia tulevaisuutta. Hyvällä johtajalla on taito lähteä yhteisvoimin rakentamaan tietä haluttuun tulevaisuuteen.

Kun kuntakoko kasvaa, konsernijohdon rooli koossapitävänä voimana lisääntyy.  Erityisen haasteelliseksi tehtäväksi muodostuu kokonaisuuden hallinta ja omistajaohjaus. Kunnan virkamiesjohdon ja luottamusmiesjohdon on osattava vastata monikulttuurisuuteen ja nuorten ihmisten tapaan katsoa yhteiskuntaa ja tulevaisuutta.

Hyvä hallitustyöskentely ja toimiva yhteistyö ammattijohdon kanssa luovat hyvän perustan kuntakonsernin johtamiselle. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen edellyttää sektorirajojen poistamista ja uudenlaisia yhteistyösuhteita kunnasta ulospäin.

Hiljaisen tiedon siirto ja talous haastavat johtajan

Eläkepoistuma ja osaavan työvoiman saaminen ovat todellisia haasteita kunnissa. Miten hiljainen ja arvokas tieto saadaan siirrettyä sukupolvelta toiselle? Kuinka niitä voidaan hyödyntää, kun kuntapalvelujen tulevaisuutta mietitään?

Talouden niukkuus ja väestön vanhenemisen yhtälö on monelle kunnalle vaikea. Selviytymisstrategia perustuu työhyvinvoinnin kehittämiseen ja työyhteisön rakennemuutoksiin. Kunta onnistuu rekrytoinneissa vain, jos sillä on hyvä työnantajakuva.