Bakteerien aiheuttamien jälkitautien tehokas hoito on erityisen tärkeää influenssapandemian aikana. Influenssa on viruksen aiheuttama tauti, jota voidaan ehkäistä rokotuksella ja hoitaa viruslääkkeillä, kun hoito aloitetaan 1-2 vuorokauden sisällä oireiden alkamisesta.

Bakteereihin tehoavista antibiooteista ei ole hyötyä varsinaisen influenssan hoidossa.

Influenssaan voi kuitenkin liittyä bakteerien aiheuttamia jälkitauteja. Näitä ovat esimerkiksi välikorva- ja poskiontelotulehdukset, vakavampina keuhkokuume ja sepsis eli verenmyrkytys. Influenssaviruksen vaurioittamien limakalvojen kautta esimerkiksi Streptococcus pneumoniae ja Staphylococcus aureus -bakteerit pääsevät aiheuttamaan infektioita. Antibioottia tulee käyttää influenssan jälkitaudin hoidossa, kun sen aiheuttajaksi epäillään bakteeria.

Mikrobilääkkeiden oikea käyttö on tärkeä. Tämä on iso osa taistelussa antibioottien tehon säilyttämiseksi kasvavaa bakteerien lääkeresistenssiä vastaan. Oikeaa käyttöä on paitsi niin sanottujen turhien lääkekuurien välttäminen myös mikrobilääkehoitoa vaativien bakteeri-infektioiden tehokas hoito. Avohoidon tavallisimpien infektioiden Käypä hoito –suositukset ovat tässä lääkärien tukena.

Suomessa antibiootteja käytetään avohoidossa yhtä paljon kuin Euroopassa keskimäärin. Käyttö on kuitenkin vähentynyt kuluneen 15 vuoden aikana. Euroopassa eniten antibiootteja käytetään Kreikassa, Ranskassa ja Italiassa. Pohjoismaista Islannissa käytetään asukasta kohden Suomea enemmän antibiootteja, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa hieman vähemmän.

Suomessa tärkein avohoidon ongelmabakteeri on pneumokokki (Streptococcus pneumoniae), joka on tavallisin välikorvatulehduksen aiheuttaja. Lisäksi pneumokokki aiheuttaa poskiontelotulehduksia ja keuhkokuumeita. Makrolidiantibiootit ja penisilliinit tehoavat pneumokokkiin Suomessa huonommin kuin Euroopan maissa keskimäärin. 1980-luvun lopulta jatkuneessa pitkäaikaisseurannassa vastustuskyky näille lääkkeille on lisääntynyt tasaisesti eikä käännettä parempaan ole tullut. Jopa joka kolmas pneumokokkibakteeri on vastustuskykyinen makrolidiantibiooteille, mistä syystä näitä antibiootteja ei pidä käyttää pneumokokin aiheuttamien tautien hoidossa.

Influenssapandemian torjunnassa on korostettu käsihygienian merkitystä. Huolellinen käsihygienia on myös paras tapa estää useille lääkkeille vastustuskykyisten ongelmabakteerien kuten MRSA-, VRE-, ESBL- ja uusimpana ryhmänä KPC-kantojen leviämistä. KPC-kannat ovat erittäin tehokasta antibiootteja hajottavaa entsyymiä, karbapenemaasia tuottavia Klebsiella pneumoniae -bakteereita. Nämä bakteerikannat ovat vastustuskykyisiä kaikille tunnetuille beetalaktaamiryhmän antibiooteille ja joskus jopa kaikille tunnetuille antibiooteille.

KPC:tä tuottavat Klebsiellat ovat yleistyneet 2000-luvun aikana esimerkiksi Yhdysvaltain itärannikon, Israelin ja Kreikan sairaaloiden teho-osastoilla. Ne ovat levinneet viime vuosina pääasiassa potilassiirtojen mukana moniin Euroopan maihin ja tänä vuonna ensimmäiset tapaukset on raportoitu myös Suomesta. Koska uusia lääkkeitä näiden gramnegatiivisten sauvabakteerien aiheuttamien infektioiden hoitoon ei ole näköpiirissä, meidän tulee järkevällä antibioottien käytöllä, hyvällä hygienialla ja parhailla mahdollisilla torjuntatoimilla pyrkiä hankkimaan lisäaikaa tämän terveysuhan voittamiseksi.

Euroopan tautiviraston (ECDC) mukaan bakteerien lisääntyvä antibioottiresistenssi on yksi tärkeimmistä terveysuhkista Euroopassa. Euroopan antibioottipäivänä halutaan kiinnittää kaikkien EU-maiden huomiota siihen, että antibiootit menettävät tehoaan. Sen vuoksi niiden oikea käyttö on erityisen tärkeää.

Lähde: THL